Takan lämmitysohjeet

Lämmitä takalla oikein ja turvallisesti

Takkaa ei saa lämmittää millä tahansa. Oikeiden materiaalien polttaminen tulisijassa on paitsi turvallisempaa, myös huomattavasti ympäristöystävällisempää. Takan ympäristöystävällisyys riippuu siis suuresti käyttäjästä. Oikea sytytysmateriaali on paperi (sanomalehti), sytytyspalat tai tervaiset puulastut. Markkinoilla on myös erilaisia sytytyspaloja ja -pusseja, joita voi käyttää sytyttäessä. Sytytysnesteitä tai -geelejä ei takoissa tai liesissä suositella puuta polttaessa käyttämään.

Varaavaa takkaa kannattaa lämmityskautena lämmittää päivittäin. Silloin takan rungon ja pinnan lämpötilavaihtelut pysyvät pieninä, takka antaa huoneilmaan tasaista lämpöä ja tuli palaa puhtaasti. Jos haluat polttaa ns. tunnelmatulta, käytä puiden lisäyksessä halkaisijaltaan erittäin suuria puita. Takan pesäluukut kannattaa pitää kiinni, sillä takkapesästä voi joskus lentää kipinöitä. Jos pesäluukut ovat auki, ei takkaa saa jättää vahtimatta.

Sytytys pilkepoltossa (klapipoltossa)

Puhdista arinat ennen uutta käyttöä ja poista tuhkat säännöllisesti. Avaa hormin tai takan sulkupelti, mahdollinen sytytyspelti ja takan vetoluukku tai -vipu. Riittävä veto on hyvä varmistaa ennen varsinaisen pesällisen sytyttämistä esimerkiksi tulitikulla. Sytytä tulitikku ja aseta se 10 cm päähän avonaisesta takkaluukusta, 10 cm takkaluukun yläreunasta alaspäin. Puhalla tulitikku sammuksiin ja katso, meneekö savu luukusta sisään tulipesään. Jos veto ei tunnu riittävältä, on tulipesässä syytä ensin polttaa muutamia rypistettyjä sanomalehden sivuja ennen varsinaisen sytytyspesällisen sytyttämistä.

Sytyttäessä ensimmäiseen pesälliseen ladotaan hyvin kuivunutta, pientä puuhalkoa lappeelleen (halkaisija 3 – 7 cm). Puiden asettelua pystyyn suositellaan vain siinä tapauksessa, että pesän malli tai polttopuiden pituus niin edellyttää. Sytytysmateriaali sijoitetaan puiden lomaan, päällimmäisten puiden alle tai pystyssä olevien puiden väliin yläosaan (päältäsytytys).Puiden tulee olla vähintään 10 cm etäisyydellä takan verkko-ovista tai lasista.

Pesällisten puumäärät kannattaa pitää kohtuullisena. Ylisuuret pesälliset vievät lämmön harakoille ja lyhentävät tulisijan elinikää. Suurimmalla osalla tulisijoista jo kolmasosan täyttö pesän tilavuudesta on täysin riittävä määrä, eivätkä puut esimerkiksi koskaan saa peittää mahdollisen toisiopalotekniikan ilmareikiä. Toisioilmareiät sijaitsevat tulipesän taka- tai sivuseinissä ja niiden on tarkoitus kohdistua puukasan päälle.

Sytytä sytykkeet ja sulje takkaluukku. Kun puut ovat syttyneet kunnolla, sulje sytytyspelti ja säädä vetoa ilmanottoluukulla sopivaksi. Liika ilma kiihdyttää savukiertoa ja polttaa puut nopeasti, eikä tulisijamassa ehdi varata lämpöä savukaasusta, liian vähäinen ilma (kitupalo) aiheuttaa nokeentumista. Hyvä liekki on kirkas mutta rauhallinen. Käytä vedonsäätöön siihen tarkoitettuja vetoluukkuja tai -vipuja. Älä koskaan säädä sulkupellillä uunin vetoa!

Puiden lisäys

Lisäyspesällisissä käytetään halkaisijaltaan suuria puita ja ne kannattaa lisätä hiillokselle, kun edellisestä pesällisestä on vielä vähän liekki näkyvissä.

Puuta poltetaan mallista riippuen n. 3 – 4 pesällistä (n. 500 g pilkettä/takan sataa kiloa kohden). Esimerkiksi 1100 kg painavassa Fiona 75 takassa tulisi polttaa yhteensä n. 6 kg puita. Tällä polttopuumäärällä Fiona 75 luovuttaa lämpöä noin vuorokauden. Tutkitusti tehokkain ja vähäpäästöisin tapa on jakaa lämmityskertakohtainen puumäärä useampaan pieneen pesälliseen, jolloin myös takan varauskyky saadaan parhaiten hyödynnettyä.

Takassa ei saa koskaan polttaa muovia tai märkää puuta. Väärät polttomateriaalit aiheuttavat päästöjä ja nokittavat piipun, jolloin nokipalon vaara kasvaa. Sytyttämisen ja puiden lisäämisen jälkeen piipusta voi hetkellisesti tulla savua, mutta puhtaasti palava puu ei muulloin savuta varaavassa takassa poltettaessa. Kun piipusta ei tule näkyvää savua tai piipusta nousee ohutta ja vaalea vesihöyryä (pakkasella), ovat lämmitysasiat yleensä kunnossa.

Peltien sulkeminen

Palamisen ollessa hiillosvaiheessa, hiilet voi työntää kolalla yhteen kekoon, jotta ne palavat tasaisesti loppuun. Pellit ja ilma-aukot suljetaan vasta kun puut ovat täysin palaneet ja hiillos on jo tummunut. Jos epäilet häkävaaraa, jätä savupelti hieman raolleen. Ollaksesi varma ettei häkää enää muodostu, tarkista ettei yksittäisiä kekäleitä jää kytemään tuhkan sekaan. Häkävaaran välttämisen varmistamiseksi kannattaa hankkia myös häkävaroitin, joskaan häkävaroitin ei saa korvata turvallisia lämmitystapoja.

Muista!

Ylilämmittäminen ja liian suuret pesälliset saattavat vaurioittaa tulipintoja ja takan rakenteita sekä aiheuttaa takan pinnoitteissa hiushalkeamia. Tulipesässä liian korkeaksi nouseva lämpötila voi aiheuttaa muutoksia myös suuluukkujen metalliosissa ja vaurioittaa niiden laseja ja pinnoitteita.

Polta vain puhdasta puuta. Älä polta muoveja, pakkausjätteitä, maalattuja tai kyllästettyjä ym. puita.

Sytytyspelti on tarkoitettu vain sytyttämisen avuksi. Älä käytä tulisijaa pitkiä aikoja sytytyspelti avoinna. Tulisijan pitkäaikainen käyttäminen sytytyspelti avoinna saattaa vaurioittaa peltiä ja hormistoa.

Varoitus!

  • Huolehdi ettei palavaa materiaalia ole takan suojaetäisyyksiä lähempänä.
  • Älä koskaan jätä takkaluukkua auki vartioimatta takkaa.
  • Älä jätä takkaa ilman valvontaa lämmityksen aikana.
  • Älä koskaan jätä lapsia palavan takan läheisyyteen ilman aikuisen valvontaa.
  • Muista häkävaara! Sammumattomista kekäleistä syntyy häkää, joka on hengenvaarallinen, hajuton ja näkymätön kaasu. Varsinkin tuhkan sekaan jääneet kekäleet säilyvät pitkään hehkuvina ja vaarallisina! Sulkupeltiä ei saa sulkea niin kauan kun tuhkan joukossa on hehkuvia kekäleitä!